Blogit

Iloisesti kesken

img_20170131_162524.jpg

Niin paljon tulee aina painotettua niitä hetkiä kun kirjoittaminen joko ei suju tai tuntuu tarpeettomalta typeryydeltä, että on suorastaan velvollisuus sanoa sekin, että nythän tämä sujuu!

Viimeinkin olen unohtanut kaiken voidakseni taas kirjoittaa. Sen myötä onnistun olemaan hetken piittaamatta. Viis veisaan. Kirjoitan kaiken kapeassa aikaikkunassa pettymyksen ja kyllästymisen välissä. On oltava nopea, sillä tätä ei kauaa kestä.

Jostain syystä kaikki, mikä äsken oli toivotonta, turhaa ja vaikeaa, onkin nyt helppoa eikä vaadi mitään sen kummempia perusteluja. Kirjoitan vain, siinä se. Liuska toisensa jälkeen valmistuu, ensin lasken niitä, mutta jossain sadan kieppeillä lakkaan laskemasta. Sataviisikymmentä liuskaa, enkä edelleenkään katso taakseni, en tiedä mitä siellä lukee.

En jatka tekstin lopusta eteenpäin, vaan kirjoitan mihin kohtaan sattuu. Kirjoitan jotain liuskalle viisi, sitten liuskalle 75. Pompin sinne tänne, järjestystä ei ole, eikä voikaan olla ennen kuin on jotain mitä järjestää. Muovailen niin kuin muovailisin savea, lisään tuonne jonkun ulokkeen, koveran tuosta osan pois.

Luen vaimolle katkelmia innokkaana. Odotan pelkkiä kehuja ja innostuksen huokauksia. Mitään soraääniä en halua kuulla. Ideat kelpaavat ja niitä tuleekin, koska kaikki, mitä kuka tahansa sanoo tai tekee, liittyy tähän.

Silti tämä on hatara rakennelma, valettu sokealle uskolle. Tämä on silkkaa ajattelemattomuutta. Järki tuhoaa tämän hetkessä, tarkkanäköisyys polttaa tämän herkkään hipiään atooppista nirhaumaa.

Mutta kuitenkin tämä sujuu. Sanotaan se nyt, vaikka sen sanominen jotenkin hävettää. Jos en inhoaisi flow-sanaa, voisin kutsua tätä sellaiseksi.

Joku päivä lähetän tiedoston kustannustoimittajalle. Tiedustelin häneltä jo alustavasti:

– Haluatko katsoa, mitä olen kirjoittanut?

Kysymyksessäni on siis itseasiassa kaksi kysymystä. Haluatko katsoa? ja Mitä olen kirjoittanut?

Sanoin, että tiedän tästä oikeastaan vain sen, että tämä on pahasti kesken ja takuulla sekaisin.

– Hyvä! hän huudahti.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s