Kesäjatkis

Asukas Silvennoisen romanttinen kesä, osa 1: Mökkeilyn aika on ohi

Kesäjatkiksen logo

Mökkeilyn aika on ohi

Asukas Silvennoinen oli jäänyt kaupunkiin kesänviettoon. Jotenkin hän oli oppinut rakastamaan kaupunkia juuri kesäisin. Mielessään pitkät kävelyretket halki vihreiden puistojen, pitkin purjeveneiden ja jäätelöä syövien ihmisten rehevöittämää merenrantaa hän asteli aamuisinKesäjatkis_kuva1 kadunkulmaan ja katseli hetken liikennettä.

Kyllä vain, kaupunki oli kesällä oikein mukava paikka.

Ei Asukas Silvennoisella toisaalta ollut paljon vaihtoehtojakaan. Kesämökki, jolla aikanaan oli ollut ilo suvisydännä soudella ja kalastella, ei enää ollut niin sanotusti available. Silvennoisella ei ihan lain kirjaimen mukaan olisi ikinä ollut mitään asiaa mainitulle rantapalstalle, mutta hän oli sattumoisin havainnut kyseisen paikan olevan vajaakäytöllä ja siksi ajatellut, että paikat rapistuvat tyhjillään. Paikan varsinaisesta omistajasta Silvennoisella ei ollut muuta tietoa kuin mitä hän yhteispostilaatikon kyljestä oli päätellyt. Sisälle mökkiin Silvennoinen ei ollut koskaan murtautunut, mutta pihasaunan hän oli muutaman kerran suviyön hämärissä lämmäyttänyt.

Ja olihan niitä ollut muitakin.

Kaikkea sitä oli mukava muistella nyt, kun hän katseli ihmisten ohikiitäviä kasvoja bussinikkunoissa ja koitti saada nenäänsä juhannusruusun ja ulpukoiden huumaavan tuoksun.

– Jonkinlainen pieni romanttinen seikkailu olisi nyt paikallaan, Asukas Silvennoinen tuumi.

(jatkuu kukaties)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s